MySpace on kuollut (tai ainakin henkitoreissaan), eläköön SoundCloud!

Omalle epämukavuusalueelle meneminen kuulemma kasvattaa ja avartaa näkökulmia. Vie myös psykosomaattisista syistä johtuvalle varhaiseläkkeelle, jos koko työuransa perustaa em. filosofialle. SoundCloud. Olen ollut tietoinen sen olemassaolosta varmasti koko palvelun olemassaoloajan ja useamman kerran käyttänytkin palvelua, mutta se ISO juju on jäänyt minulta tajuamatta. Miksi MySpace kuoli, mistä SoundCloud tuli? Ja miten musiikin streamaus-palvelua voi hyödyntää mainonnassa, jos voi?

Niin, sittemminhän MySpcace teki ansiokkaan paluun Justin Timberlaken lanneliikkeen voimalla. SoundCloudissahan mekaniikka on jotakuinkin sama kuin (vanhassa) MySpacessa. Palveluun voivat ladata tuotoksiaan koko maailman ihmeteltäväksi niin nuhaiset kellaripumput kuin levy-yhtiöt promotarkoituksessa. Äkkivilkaisulla palvelun käyttöliittymä vaikuttaa mielyttävän kevyeltä. Artistisivulta löytyy biisit, perustiedot artistista (julkaisut, jos niitä on) sekä tykkääjä- ja seuraajaluvut. Artistiprofiilissa näkyy myös artistin tykkäämät ja kommentoimat julkaisut. Tätäkö on rock vuonna 2014: Kilpailun ja toisille artisteille pottuilun sijaan nykybändit likettävät ja tsemppaavat toisiaan!

Sosiaalisen ulottuvuuden palveluun tuo luonnollisesti mahdollisuus jakaa artistiprofiileja tai kuuntelemiaan biisejä muissa somekanavissa, kuten Facebookissa, Twitterissä jne. MySpacen "kultakaudella" tämmöistä mahdollisuutta ei tietenkään ollut. Jos jotain mielenkiintoista kankean käyttöliittymän takaa sattuikin löytämään, sitä ei kaikelle kansalle noin vaan yhdellä klikkauksella jaettukaan. Nyt löytämälläsi tukholmalaisella minimalistista elektroa vääntävällä freelancerilla on välittömästi jopa satoja uusia potentiaalisia kuuntelijoita ja keikoillakävijöitä. Itseasiassa amatöörimuusikolle tämä on ainoa tapa promota musiikkiaan ja yleisölle ainoa tapa löytää sitä: Levyjä ei kannata tehdä, koska A) Alle 18-vuotiaista moni ei välttämättä edes tiedä, että musiikista on joskus maksettu rahaa B)Musalehdet eivät demoista kirjoittele, koska niitä ei enää ole - Osin johtuen syystä A.

Miten SoundCloudia sitten voisi hyödyntää mainonnan röyhkeisiin tarkoitusperiin? Otinpa asiasta selvää. Aivan, tietenkin! SoundCloudhan on täynnä rojaltivapaata musiikkia, jota voi hyödyntää mainoselokuvan ääniraitana. Voihan jopa olla, että heinäsuovasta löytyy neula, eli tuntemattoman artistin tuntematon hitti, joka saa maailmanlaajuista huomiota mainoselokuvan selässä. Selvitystyön perusteella brändisisältö on vasta tuloillaan Soundcloudiin. Joskus "syssymmällä" SoundCloudiinkin tullee Spotifyn köyhien versiosta tuttu streamiin upotettu mainonta. Suuri mahdollisuus on kuitenkin natiivimainonnassa: Brändit lataavat palveluun originaalia sisältöä ja maksavat sen näkyvyydestä, samalla logiikalla kuin muissakin somekanavissa.

Summa summarum, SoundCloud on luontainen infrastruktuuri niin musiikin jakamiseen kuin löytämiseenkiin. Mainonnan/brändätyn sisällön hyödyntämisessä palvelu on vielä lapsenkengissään. Profeetallisesti näen, että täyden tehon ääneen perustuvasta somepalvelusta irti saadaakseen jonkun on keksittävä täysin uudenlainen, kuvaa ja ääntä hyödyntävä, mainosratkaisu.